Kansanopistojen yhteistyö kannattaa: kimpassa kehittäminen on pienten oppilaitosten etu ja yhteisöllisyys selvä valtti
Yhteiseen kehittämistyöhön kannattaa sitoutua, koska se tuo hyviä tuloksia. Ammatillista koulutusta järjestävien kansanopistojen hyödyt ja edut saadaan laajaan tietoisuuteen yhteisellä viestinnällä. Osallistu ja vaikuta!
Kansanopistojen kannattaa ottaa käyttöön Kansanopistojen sosiaalisesti kestävä ammatillinen koulutus -hankkeessa syntyviä yhteisiä toimintamalleja. Ne edistävät esimerkiksi yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja tasaista opetuksen laatua.
– Jos teemme kehittämistyötä yksin, resurssit eivät ole riittävän laajat. Isompien oppilaitosten kanssa taas on hankala löytää yhteistä. Meidän kansanopistojen yhteinen vahvuus on omaleimainen tapa järjestää koulutusta. Se näkyy kaikessa: niin opiskelijatyytyväisyydessä kuin opinnoissa menestymisessä. Niissä tilastoissa me kansanopistot loistamme, Kalajoen Kristillisen Opiston rehtori Niko Rantanen sanoo.
Rovala-Opiston kasvatus- ja ohjausalan ammatillisen koulutuksen vastaava opettaja Sari Laatikainen on samoilla linjoilla.
– Kyllä yhteiset toimintatavat kannattaa ottaa käyttöön! Monesti toimimme alueellisesti yksin, mutta ammatillisen koulutuksen järjestäjinä kansanopistoilla on paljon yhteistä.
Huippuosaaminen ja yhteistyö torjuvat uhkakuvia
Kansanopistot painivat varteenotettavia uhkakuvia vastaan. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen uudistukset voivat heikentää kansanopistojen asemaa koulutuksen järjestäjinä. Lisäksi rahoituksen vähentyminen kiristää toimintaedellytyksiä.
Uhkakuvien torjumiseksi tarvitaan yhteistä viestintää kansanopistojen ammatillisen koulutuksen vahvuuksista. Selkeä valtti on kasvatus- ja ohjausalan koulutus. Sen vahvuuksia ovat läsnäoleva kohtaaminen, yhteisöllisyys ja aito vuorovaikutus.
– Pidän erityisen tärkeänä sitä, että kansanopistoissa on paljon lähiopetusta ja aitoa kohtaamista. Kasvatus- ja ohjausala kun on nimenomaan kohtaamisen ammattilaisuutta, jota ei voi tehdä yksin kotona, Suomen Kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtaja Tytti Pantsar korostaa.
”Jos teemme kehittämistyötä yksin, resurssit eivät ole riittävän laajat.”
Kansanopistot ovat kasvatus- ja ohjausalan ammatillisen koulutuksen huippuosaajia.
– Ideaalitilanteessa kasvatus- ja ohjausalan ammatillinen koulutus annettaisiin kokonaan kansanopistojen järjestettäväksi. Silloin ei olisi keinotekoista kilpailutilannetta isojen oppilaitosten kanssa, Sari Laatikainen Rovala-Opistosta pohtii.
Kansanopistot ovat erikoistuneet fiksusti
Kasvatus- ja ohjausalalla on pulaa osaajista: etenkin varhaiskasvatuksessa, mutta lähitulevaisuudessa myös vanhustyössä.
– Kansanopistot ovat erikoistuneet fiksusti. Olemme omassa sektorissamme erittäin hyviä, Niko Rantanen Kalajoen Kristillisestä Opistosta sanoo.
Kansanopistojen kasvatus- ja ohjausalojen koulutuksissa opiskelee paljon aikuisia alanvaihtajia. Hallitus suunnittelee aikuisten ammatillisen koulutuksen karsimista.
– Kasvatus- ja ohjausalan opiskelijapolkuja ei tulisi vaikeuttaa. Näillä aloilla tarvitaan pätevyys ja tutkinto, ja osaajista on nyt jo pulaa, Tytti Pantsar huomauttaa.
Amis-palaute sen osoittaa: kansanopistot ovat keskiarvoa parempia
Valtakunnallinen Amis-opiskelijapalaute on hyvä mittari kansanopistojen ammatillisen koulutuksen laadusta. Kansanopistojen tulokset ovat olleet jo useamman vuoden todella hyviä – jopa reilusti valtakunnallista keskiarvoa parempia.
– Palautteista näkee, että kansanopistojen järjestämä ammatillinen koulutus on laadukasta ja arvostettua. Yhteisöllisyys ja kohtaaminen ovat aitoja vahvuuksiamme. Opiskelijat tuntevat kuuluvansa joukkoon ja opiskeluilmapiiri koetaan turvalliseksi. Kansanopistojen ammatillinen koulutus on laadukasta ja henkilökohtaista, Tytti Pantsar summaa.
”Kansanopistojen järjestämä ammatillinen koulutus on laadukasta ja arvostettua.”
Kansanopistojen etuja ovat myös hyvät yhteydet työelämään. Opistot kouluttavat ammattilaisia aloille, joissa työtä on.
Lisäksi kansanopistoissa ammattia opiskelevat keskeyttävät harvoin opintonsa. Valtaosa valmistuu nopeasti ja jatkaa sitten opintoja tai siirtyy työelämään.
